Tämän kesän roadtrip suunnattiin etelän lämmön sijasta kohti viileää pohjolaa. Subaru ääriään myöten täyteen, roadtrip lista spotifyhin ja matkaan. Reitti kulki Keiteleen rantojen kautta Ouluun ja sieltä kohti käsivarren lappia, jossa Saana oli vielä kaikilta jäänyt huiputtamatta. Kilpisjärveltä suunnattiin Norjan jylhien vuoristomaisemien lävitse kohti jäämeren rantaa ja Lofootteja.
Auringonlaskua ihailtiin tällä reissulla monella eri hiekkarannalla, eikä matkan varrella välietappina toiminut Oulun Nallikari jäänyt kyllä yhtään jälkeen Lofoottien hiekkarannoille. Maisemat eivät kenties ole aivan yhtä jylhät, mutta silti katse lepää tummenevan illan horisontissa myös Oulun kupeessa..
Saanan valloitusta yritettiin urheasti jo heti ensimmäisenä iltana siitäkin huolimatta, että taivas näytti hiukan harmaalta. Olimme kavunneet 740:sta portaasta vasta ensimmäiselle näköalatasanteelle, kun pysähdyimme kuvamaan Kilpisjärven yllä Ruotsin puolelta saapuvaa ukkosrintamaa. Kun kameraan oli saatu valotettua salaman isku ja tunnelma alkoi käydä sähköiseksi, päätimme jättää huipun valloituksen seuraavaan päivään ja hipsimme reippain askelin sateen alta vuokrakämpälle uinumaan yön ylitse.
Seuraavan aamun valjettua eväät reppuun ja Saanalle. Onneksi käännyimme edeltävänä iltana takaisin. Suomen pisimpien portaiden jälkeen itse huipulle saakka saa vielä taivaltaa tovin verran. Kiipeämisen aikana huippu peittyi paksuun pilven keskelle ja näkymää oli lopulta vain muutamia metrejä. Onneksi takaisinpäin laskeutuessa pilviverho hiukan repeili ja saimme ihailla kolmen valtakunnan suuntaan aukeavia maisemia. Toisena iltana suunnattiin läheisen Tsahkaljärven maisemiin.. Kaunista tunturijärvimaisemaa, kirkasta ja kylmää vettä sekä reissun hankalimmat itikat olivat täällä. Mukava vaihtelevamaastoinen iltalenkki, jolle pääsi aivan majapaikan läheltä ilman autoa.
Retkueen matka Kilpisjärveltä kohti Lofootteja sujui kilometrien määrästä huolimatta lähes huomaamatta. Komeita maisemia pysähdyttiin ihastelemaan tämän tästä. Lumisten huippujen, vuorten kylkiä laskevien vesiputousten ja kauniiden vuonojen ihmettely toi matkaan viihdykettä aivan riittävästi.
.
Ajomatka Norjan mantereen puolelta itse Lofoottien päähän on melkoisen pitkä. Majapaikkamme Storfjord camping sijaitsi Leknes:n kaupungin lähellä, joka on Lofoottien toiseksi kauimmaisella saarella. Ajoaikaa mantereelta majapaikkaan meni mennen tullen reilut kolme tuntia. Linnun tietä matkaa ei taida juurikaan olla, mutta kapeita teitä sai mutkitella vuonon vastarannalta toiselle hyvän tovin. Leknes:stä Lofoottien kärkeen on vielä lähes tunnin ajomatka.
.
.
Lofootit on näkemisen ja vierailemisen arvoinen paikka. Korkeuseroja löytyy riittävästi, valkeita hiekkarantoja joka makuun, kalastajakyliä ja auringonlaskuja. Enemmän tai vähemmän hyvin merkittyjä retkeilyreittejä on monen tasoisia. Tosin useimmista löytyy myös polun reunalta putoavia päätähuimaavia jyrkänteitä ja kuntohaastetta suokävelystä kivikkoihin. Tulevaisuuden ostoslistalle lisättiinkin hyvien vaelluskenkien hankinta.
Reissulla kilometrejä taisi kertyä reilut kolme tuhatta. Takapuoli puutui muutamaan otteeseen, mutta etenkin menomatka sujui siltikin yllättävän rattoisasti. Puutuminen taisi iskeä toden teolla vasta paluumatkalla. Vuoristomaisemat vaihtuivat pikkuhiljaa normaaliksi Ruotsalaiseksi maantiemaisemaksi, eikä matkan pysäyttäviä nähtävyyksiä enää sattunut eteen.
Matkalla koettua/koeteltua:
Nallikari Camping, Oulu, Suomi
Reissun positiivinen yllättäjä. Nallikarin majoitus oli hinta-laatu-suhteeltaan reissun paras. Nallikari Campingin mökit ovat siistejä, hinta on kohtuullinen ja Nallikarin hienolle uimarannalle voi poiketa vaikka suoraan sängystä aamu-uinnille. Oulun keskustakin on iltaoluita varten juuri sopivan iltareippailun päässä.
Kilpisjärvi
Matkan parhaiten varusteltu ( ja kallein ) majoitus. Hirsimökissä olisi ollut majoitustilaa vielä reilusti isommallekin porukalle. Varustelu oli tyypillistä lapinmökkitasoa kuivauskaappeineen ja saunoineen. Sauna kyllä kruunaa mukavasti päivän ulkosalla vaellellen vietettyjen tuntien jälkeen.
Det lille kjøkken AS, Bjerkvik, Norja
Pysähdyimme hetkeksi vuonon rantaan jaloittelemaan hiekkarannalle ennen viimeitä etappia kohti Lofootteja. Nälkäkin oli, joten haravoimme pikkukaupungin rantaraittia ja eksyimme pienen grillin näköiseen mestaan hampurilaiselle. Kuivatulla sipulilla, rapealla salaattiannoksella ja herkullisella kastikkeella höystetut hampurilaiset veivät nälän ja kilene mennessään. Det lille kjøkken palkituista hampurilaisista jäi sen verran hyvä tuntuma makuhermoihin, että pysähdyimme yksimielisesti samaiseen paikkaan evästämään myös paluumatkalla.
Lofoten Camping Storfjord
Heinä–elokuunvaihteessa Lofooteilla on täyttä. Telttamajoitus on suosittu vaihtoehto, mutta halusimme säästää matkatavaroissa teltan verran. Lofoten Camping ei löydy Bookingista tai muista alan palveluista. Kevyet nettisivut onneksi löytyivät ja onnistuimme varaamaan neljäksi yöksi ”ison” mökin. Sijainti camping alueella on erinomaisen keskeinen, sieltä on helppo suunnistaa retkelle eri suuntiin Lofootteja. Mökki ja leirintäalue täyttivät kyllä hyvin perustarpeet. Nukkumaan pääsi, ruoanlaitto ja suihkukin toimivat. Perustarpeiden lisäksi huonolla kelillä olisi kyllä saattanut harmittaa, jos majapaikassa olisi joutunut viettämään pidempiä aikoja. Kahden tähden leirintäalue on – kahden tähden leirintäalue.