Pitkän matalapaineen ja alakuloiseen kyynelsateen jälkeen silmät kirkastava hymy vie jalat alta. Yllättävä valonpilkahdus saa katsojansa häkeltymään. Ihmettelemään ilmiötä niin, etteivät omat suupielet osaa vääntäytyä oikeaan asentoon. Huulet jämähtävät puoliväkisin apposen ammolleen. Ajatuksissa vilahtaa nopea toive, ettei kummallinen ilmestys vain katoa.
Vastarakastuneena hellän rakastava hymy karkaa huulille aivan huomaamatta. Maailmassa ei ole niin hurjaa mutkaa, ettei silmät monelle sikkuralle pusertava ilonpurkaus voisi päästä valloilleen. Kujeellinen virnistys houkuttelee ja viettelee mennessään.
Vuosikymmenien yhteinen ruttuinen arki näyttää osanneen tappaa pienetkin orastavat ilonrippeet kasvoilta. Charmantit naurunrypyt silmäkulmissa ovat muuttuneet perusrypyiksi saaden otsakurtuilta lisätukea. Stressillä ja vähäunisuudella maustettuna päivittäinen askellus vetää koko ryhdin kumaraan. Eipä siinä edes huomaisi, jos jompi kumpi puoliskoista sattuisi varovaisesti jotain hymähtämään.
Hymy kaipaa vastahymyä. Ujosti huulenpieltä kiipeävä kare jää arkana puolimatkaan ilman vastinetta. Pienikin positiivinen merkki ruokkii tunnetta. Hellään hassutteluun on vielä matkaa. Jonkinlaista tutustumista näyttää vaativan tämäkin. Opetella katsomaan ja ihmettelemään toisen hymyä. Kiusoitella ja etsiskellä mokomaa esille. Usuttaa huulien alaspäin väkertyneitä pieliä aluksi neutraaliin tanaan, raskaina alaspäin painuvia luomia avautumaan.
Parisuhteen peruspakettiin pitäisi alusta saakka sisällyttää aidon hymyn perusresepti. Mukana saisi tulla myös tuoreen hymyn säilytys- ja hoito-ohjeet. Ettei kateellisena sitten tarvitse ihmetellä, kuinka tuo elämän helmi säteilee aivan muualla kuin kahden kesken. Eihän hymyryppyjä kannata säästellä. On kuitenkin surullista, jos se katoaa sieltä, missä sitä eniten rakastetaan ja kaivataan. Aito hymy kumpuaa rakkaudesta ja hyvästä olosta. Se ei synny pakottamalla, eikä odottamalla. Paras hymy tulee pyytämättä, yllättäen, kiusoitellen, rakastamalla.