Epäaikaa ja työmatkan iloja


Photo@Nikinita_2015_kone1Onkohan tässä taas mitään tolkkua? Maisemat vaihtuvat -taksi-lentokenttä-lento-juna-taksi, neuvottelupöydässä kaksi tuntia, illallinen, yö hotellissa  ja sama reitti takaisin. Puolitoista vuorokautta eri liikennevälineissä , odottelua terminaaleissa. Ajan tappamista, epäaikaa, jolloin ei oikeastaan ole olemassa. Pois kotoa ja vain muutaman tunnin tähden. Pidemmätkin reissut tehdään tehokkaasti. Pitkien matka-aikojen ja odottelun kompensoimiseksi työpäivät toisensa jälkeen venytetään pitkiksi, illalliset aamuyön puolelle ja aamulla aikaisin mennään taas. Suurin osa työmatkailusta on arkea siinä kuin konttorityökin. Maisemakonttori auton ratissa tai junan / taksin kyydissä ei juuri anna virikkeitä ja elämänsisältöä. Matkalla näkee monta lentokenttää, maisemia taksin ikkunasta, pitkiä tunteja neuvotteluhuoneissa, erilaisia hotellihuoneita – jotka kaikki kuitenkin ovat lopulta aivan samanlaisia.

Minkälainen kuva tästä kaikesta tulee kotiin. Kun viimein illalla on illallinen ruokajuomineen ohitse ja on aikaa soittaa kotijoukoille hyvän yön puhelu niin äänestä kuuluu varmasti, että taas on ollut ”hauskaa”.  Matkalla satunnaisesti otetut ja jaetut kuvat antavat kotiväelle vaikutelman riemuretkestä. Katsellaan nähtävyyksiä ja tehdään kaikkea kivaa. Tunnelmaa usein piristää myös fakta, että auto, pesukone, kodin ilmastointi ja lämminvesivaraaja hajoavat sekä viemäri tukkeutuu lopullisesti  juuri silloin kun toinen on työmatkalla – ja mieluummin vielä hiukan pidemmällä sellaisella.  Samoin iskevät myös kuume, vatsataudit, korvakivut ja kaikki muu, mikä vaatisi kahden ihmisen läsnäoloa, jotta arki ylipäänsä pyörisi edes tökkien eteenpäin. Puhelimessa kesken ravintolaillan, seurustelun ja nousuhumalan annettu henkinen tuki menee langan molemmissa päissä tunnelmaltaan lähinnä vittuilun puolelle, vaikka kuinka olisi hengessä mukana ja pahoillaan.

Tietenkin työmatkoilla on hauskatkin hetkensä. Parhaimmillaan keskusteluja ja illallisia mielenkiintoisessa seurassa. Näkee asioita uusista näkökulmista ja erilaisten kulttuurien kautta.  Iltalenkit uusissa maisemissa  ja hotellien kuntosalit tuovat arkeen mukavan lisän. Joskus  törmää elämän ihmeellisyyksiin ihan muuten vain, yllättäen, kun vain jaksaa pitää silmät auki ja kulkea avoimella mielellä eteenpäin.

Sielu maailmalle avoimena kulkeminen ei kuitenkaan onnistu, jos kotona asiat ovat huonosti. Kiukku, väsymys, sairastelut rahaongelmat seuraavat mukana matkalle. Lisäkuormaksi päälle kasautuu tietoisuus siitä, että ei voi tehdä asialle mitään juuri nyt. Vaikka kuinka olisi henkisesti läsnä ja pahoillaan, ei se helpota kotona odottavan arkea, ei nosta ylös kuopasta, eikä tuo kaivattuja lisäkäsiä arjen pyörittämiseen.

Tehokkain ratkaisu olisi  hakeutua työhön, jossa reissut tehdään lähinnä neuvotteluhuoneesta toiseen ja pulpetista kahvioon ja takaisin.  Lähityöhön kun vielä yhdistää riittävän verkoston arjen avuksi kodin katastrofihetkiin, niin kokonaisuus alkaa olla paketissa. Aivan siihen suuntaan ei näillä nykyisillä pelimerkeillä olla menossa. Kun on useampi vuosikymmen lyöty päätä arjen petäjäiseen kylkeen, luulisi järjen valoa elämän tasapainoon saattamiseksi tunnelin päässä jo näkyvän.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s