Parisuhteella on suunnitelma. Yhteinen. Aikataulutettu ja suunniteltu. Odotettu, varovaisesti haaveiltu. Asia, josta ollaan yhtä.
Siihen saakka tie on ajatuksissa viitoitettu, sinne saakka parisuhde lienee olemassa. Sen jälkeen etapit on usvassa, piiloon peittyneet. Tie on etsittävä ja löydettävä, yhteisesti haaveiltava ja tuotava todelliseksi. Tahdottava.
Langanpää langanpäältä arjen kerä toisensa jälkeen olisi kerittävä yhteisten suunnitelmien vyyhti, maustettava elämää kummankin hulluilla haaveilla, spontaaneilla ripauksilla hulluutta.
Siinäpä se, suunnitelma. Vai olikos niitä jo kaksi?
nikinita 