Niin se oli päätetty. Varaston nurkista entistä ja elettyä elämää pois raivatessa kypsyi ajatus, että toisen riesa on mahdollisesti toisen aarre. Päätettiin katsoa, josko tämän klaanin eletyllä elämällä olisi toiselle uusi merkitys ja tavarat saisivat arvoisensa kodin ja kohtelun. Paha kyllä, alkuperäinen kaunis ja superhelteinen päivä vietetiin Hangossa ja nyt oikein kalenterin kanssa kirpputoripäiväksi raivatulle päivälle saapui maata valtoimenaan kuuroina piiskaava sade. Alunperin tarkoitus oli mennä ulkokirppikselle, mutta nopea paikkojen uusintakartoitus toi eteen Pasilassa sijaitsevan VR:n vanhan konepajan, nyt tuttavallisemmin Konepajan Brunona tunnetun kirpputorin.
Paikkojen varaaminen ja maksaminen onnistui mukavasti netin kautta. Paikan hinta oli 35 euroa, sisälsi pöydän (180x60cm) ja rekin. Hieman paikat eroavat toisistaan rekkien osalta ja sijoittelultaan. Keskellä hallia olevissa paikoissa on selkeästi paremmin vaatemyyjille rekkitilaa ja pöytien päätypaikoissa taas pääsee hyödyntämään mukavasti näkyvyyden. Maksukuitti kannattaa muistaa ottaa vähintään kännykkään sähköpostina mukaan todisteeksi kirpputorimaksun maksamisesta, niin päivä sujuu ilman turhia selvittelyjä. Vanha vetureiden ja junavaunujen kokoomahalli oli puitteiltaan kaunis. Kirpputori istuu hyvin vanhaan tehdasmiljööseen. Huolto, niin myyjille kuin ostajillekin, pelasi hyvin. Mukavat ja siistit toilettitilat löytyivät hallin takaosasta. Naisten puolen viereen oli ystävällisesti sijoitettu vielä kokovartalopeili, joka näytti olevan koko kirpputorin ajan enemmän tai vähemmän käytössä. Kahvia ja pikkusuolaista löytyi myös. Hauskat pienet autokioskit Chez Sebastien ja Helsingin kahvikomppania olivat molemmat paikalla koko myyntiajan. Kirpputorifiilistä nostatettiin myös taustalla sopivasti soivalla musiikilla. Ainakin tällä kerralla kappalevalinnat osuivat suurimmalta osin kohdilleen…kunhan vain jatkossakaan ei levyvalinnoiksi päädy kovin unettavia kappaleita. Silloin nukahtavat myyjien lisäksi mahdolliset ostajatkin.
Sadepäiväksikin ostajia oli paikalla yllättävän mukavasti. Koko ajan oli pientä liikennettä myyntipöydän ympärillä ja paikkamaksu sekä klaanin jäsenten uudet hankinnat tulivat katettua myyntisaamisilla. Juuri juuri.
Monipuolisesti olimme osanneet varata entistä elämää mukaan, uuden kodin löysivät niin vanhat hiihtomonot kuin kylmälaukkuarsenaalikin, puhumattakaan vanhasta elektroniikasta ja kirjoista. Voihan olla, että tällä myyntipöydällä hinnoittelu oli hieman keskimääräistä enemmän ota-kolme-maksa-yksi-ota-vielä-neljäs-kaupan-päälle -tyyppistä. Pääasia kuitenkin oli, että kotiin ei tavaroita tarvinnut takaisin kantaa kovin suurta määrää.
Kokemuksena paikka oli viehättävä ja päivä kului reippaasti. Kirpputorin pitäjien palveluhalua kuvaa hyvä liikenteen ohjaus paikalle saavuttaessa. Auton sai lähelle lastauksen ja purkamisen ajaksi ja parkkipaikkakin löytyi vielä ihan tontilta. Hyvää silmää osoitti myös myyntitilan tiivistäminen aamutunteina, kun myyjiä saapui nyssäköineen paikalle. Tilasta saatiin tunnelmallisempi ja toimivampi, kun sieltä täältä ympäri hallia paikkavarauksen tehneet myyjät saivat halutessaan uuden paikan tai jopa kaksi, jos tilaa oli. Erityismaininta on annettava kirpputorin Infossa suoritetusta Hesyn kissojen hyväksi tehdystä pehmustekeräyksestä. Infoon saattoi jättää sellaiset vaatteet, jotka muuten olisivat suoraan päätyneet kaatopaikalle. Toinen positiivinen maininta on annettava palvelun osalta siitä, että myyntipöydille saattoi jättää pakattuna sellaiset myymättömät kirpputoriaarteensa, joita ei enää kotiin halunnut missään nimessä. Kymmenen pistettä ideasta.
nikinita 