Hankoon


nikinitakivi

Hankoon..tällä kertaa ei kuitenkaan vadelmaveneellä, vaan lastasimme Subarun takakontin täyteen kaikenlaista rennolla rantareissulla tarvittavaa ja suunnistimme Klaanin kera kohti aurinkoisia rantoja. Turhankin harvoin tulee käytyä tuolla Suomen mantereen eteläisimmässä nurkassa. Meri-ilmasto ja pitkät hiekkarannat kun odottelevat vain reilu tunnin ajomatkan päässä kotoa. Varpaat saa santaan ilman tuntien tönötystä lentokoneen kyydissä.

WP_20150704_013

hankodiscgolfrataa

Päivä Hangossa-retki heitettiin käyntiin aktiivisesti Lillmärssanin metsän discgolf-radalta. 24 –korinen rata antaa hyvät mahdollisuudet viettää aikaa lajin parissa vaikka pidempäänkin. Ensikertalaiselle rata osoittautui kuitenkin aika haastavaksi, eikä vähiten radan layout:n takia. Seuraavan kerran tuntemattomalle radalle lähtiessä täytyy kyllä muistaa tulostaa ratakartta matkaan mukaan. Sen verran olivat runsaasti kulutetun radan opasteet ja reittikyltit jo kärsineet, että välillä meinasi tuska tulla. Lähtöpaikalta täytyi usein kävellä lähes maalikorille saakka, jotta edes jotenkin pystyi hahmottamaan väylän kulun. Seuraavan tiin hakeminen oli moneenkin kertaan niinikään  hakusessaan. Onneksi tuli lähtöpaikan opastetaululta otettua valokuvat mukaan reiteistä, joiden avulla pystyi suunnistamaan suuriinpiirtein oikeaan suuntaan.

.

hankomänty

hankomeridiscPienistä puutteistaan huolimatta Hangon discgolf- rata oli muutoin oikein hauska heiteltävä. Maasto oli vaihtelevaa, mäkiä, metsämaastoa, pururataa, kalliota ja rantamaisemia. Eteläsuomen pusikoihin katoileviin kiekkoihin tottuneelle lätyn viskojalle maasto oli suorastaan herkkua. Hankoniemen matala hiekkapohjainen kangasmaasto ei paljon kiekkoja piilottele. Ellei sitten satu tipauttamaan kiekkoaan männyn yläoksille tai upottamaan sitä kesken lennon meren syvyyksiin merenlahden ylittävällä väylällä. Sen verran viileää merivesi vielä oli, että ainakin tällä erää jätimmekin vesiesteen odottamaan ilmojen lämpenemistä ja taitojen karttumista.

Pelaamisen jälkeen nälkä jo hiukan vaivasi koko jengiä. Liikkeelle oli lähdetty pelkän aamupalan voimin ja golfaaminen sai näläntunteen ihan omille kierroksilleen. Hetken arvottuamme ravintolan ja kylmälaukussa odottavien eväiden välillä päädyimme etsiytymään rannalle evästämään.  Märsan hyppytorni  olisi houkutellut hurjapäisempiä, mutta päätimme hakeutua lämpimäksi mainostetulle Slaktiksen rannalle.. Tämä pieni ranta sattui kuitenkin olemaan tällä kertaa  ikävästi tuulen puolella. Koska vedessä plutaamista enemmän kaipasimme auringon lämpöä, päätimme hakeutua niemen toiselle puolelle Plagenin uimarannalle. Hyvä ja huono idea, ranta oli pitkä ja suojaisella puolella, mutta paikalla olivat kaikki muutkin kynnelle kykenevät. Keskustan kupeessa, kävelymatkan päässä kaupoista, rannalla riitti ruuhkaa. Hetken surrattuamme katuja edes takaisin, onnistuimme viimein tuurilla löytämään parkkikolon vankkureillemme.

WP_20150704_016Rannalla oli porukkaa, mutta täällä rantaviivaa riittää ja paikka parille viltille löytyi helposti. Isännän laatimien eväiden runsaus ja laatu herättivät nälkäisissä hiukan nurinaa, mutta pienellä suolapalalla jaksoimme hyvin antautua auringon lämmitettäviksi. Kirjan kanssa torkkuen on leppoisa grillautua, toki merivesikin piti kokeilla, kun näinkin etelään oltiin sitä varta vasten tultu testaamaan. Eteläisistä leveyspiireistä huolimatta vesi oli edelleen aivan yhtä jäätävän viileää kuin muutama kymmennen kilometriä pohjoisempanakin. Matalassa rannassa on puolensa. Plagenin rantavesi on matalaa pitkälle, mikä varmasti myöhemmin kesällä tarkoittaa sitä, että lämmintä vettä on riittämiin. Nyt sen sijaan sai koivet kohmeessa kahlata matalaa hyvän tovin, ennen kuin vettä oli niinkin paljon, että sai reippaasti pulahdettua hyytävään syleilyyn…no ei se nyt lopulta niin kylmää ollut, vaikka jalkoja vihloikin.

hankovarpaatVaikka eväsleivät olivat runsaat, suuntasimme rantalomailun jälkeen kohti kylän keskustaa ruokapaikkaa etsimään. Pienestä pitäjästä löytyi nopeasti useampikin pizza-kebab-hampurilaispaikka, joissa pienellä budjetilla sai riittävästi vatsan täytettä. Gourmee sai odotella seuraavaa vierailua. Luulisi, että keskustan kaduilla olisi enemmänkin tilaa pienille ravintoloille ja kahviloille. Ainakin kesäaikaan muutama terassikahvila, ravintola ja oluttupa elävöittäisivät muutoin mukavasti merellisen viihtyisää ja matalasti rakennettua keskusta-aluetta.

WP_20150704_025

Tutkittuamme Hangon keskustan ihmeet suunnistimme vielä ennen kotiinlähtöä tarkistamaan Tulliniemen rannan mahdollista seuraavaa vierailuamme varten. Tulliniemi on aivan upea, pitkä hiekkarannanpätkä, hiekkadyyneineen ja avoimine merimaisemineen. Aivan yhtä matalaa ja lämmintä vesi ei taida olla kuin keskustan kupeen suositummalla rannalla, tai ainakin tällä reissulla suurin osa ihmisistä pörräsi toisaalla ja Tulliniemessä oli aivan oma rauhansa. Ilta-auringon lämmittäessä kävelimme hetken rantaa pitkin ja samalla seurasimme, kun paikalliset meripelastajat kävivät hakemassa pari virranviemää purjelautailijaa ja yhden saarelle jumiin jääneen kumipatjalauttailijan takaisn mantereen puolelle. Klaanin yksimielisillä äänillä päätimme aloittaa seuraavan etelänmatkamme näiltä rannoilta, jahka vedet vielä hiukan lämpenevät.

WP_20150704_170Linkkivalinta: Kasmir -Vadelmavene

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s