Jo 27 vuotta Ränssin kievarin kesäteatteri on ilostuttanut ihmisiä värikkäillä esityksillä. Ränssin kievarin miljöö on kaunis. Perinteikästä suomalaista maalaismaisemaa piharakennuksineen. Kievarin henki kesätuulessa kutsuu nauttimaan esityksestä, unohtamaan hetkiseksi etelän hektisen askelrytmin. Kuuntelemaan Olavi Iivarisen taidokasta haitarin soitantaa. Mikä sopiikaan paremmin suomalaiseen suveen kuin vanha kievari, koivut, kesäteatteri, kesätuulen lempeys ja haitarin sävelet.
Kevyeen kerronnan harsoon on puettu aina ajankohtaisia ja kipeitäkin asioita yleisön hilpeästi hymähdeltäväksi, välillä hulvattomaan remakasti naurettavaksi. Toivottavasti kuitenkin ajatuksia herättäväksi. Kuinka helppoa onkaan ohittaa elämän tärkeät hetket ja toisen ihmisen kipupaikat olankohatuksella. Mitätöidä tarkoittamatta tai tukahduttaa omista lähtökohdista hyvää-tarkoittavalla-hääräilyllä- toisen elämä kuoliaaksi ja aiheuttaa kasa kummallisia elämän käänteitä.
Juoni tarinassa on varsin kesäteatteriin sopiva. Viisi vuotta leskenä olleen Maija Virtasen työura päättyy yllättäen syntymäpäivän kunniaksi potkuihin. Ja oikukas elämä heittää eteen yksinäisen, sopivaan ikään ehtineen, sulavaliikkeisen herrasmiehen…ja kun soppaan lisätään perikunnan perintöintrestit, jotka naamioidaan mukavasti huolenpidon verhoon, syyllistämällä jo ennestäänkin syyllistynyt….Löytyykö kaiken alta vielä elämänsä Maija, joka rohkeasti uskoo hyvään ja tulevaisuuteen ja laittaa lapset täysivaltaisesti ojennukseen.
Hyvänmielen elämänmakua, josta voi poimia yhtymäkohtia moneen oman elämänsä vaiheeseen. Jos ei muuta, niin tulevaisuuden uskon osalta!
Kiitos Ränssin kievari! Seuraavaa odotellessa!
nikinita 