Epifyytti


Kuinka tuo katse tuntuukaan hyvältä. Hymy nousee väkisinkin huulenpieleen. Virnistän. Kevyt huulenheitto takaisin ja ilmassa väreilee rento, varsin kevyenlainen, jutustelu. Aiheet lipuvat pikkuhiljaa hieman riettaahkoille poluille. No haitanneekos tuo. Pientä piristystä arkeen.

Kroppaa silmäilevä katse näyttää tyytyväiseltä, mikäpäs siinä. Katso vain. Vielä näillä kymmenilläkin näkyy kelpaavan, ei ole täysin tomuuntunut ja hämähäkin seittien peitossa. Viipyilet siinä ja haet selkeästi aiheita jatkaa. Mihinkäs tässä olisi kiire.

Tunnut osaavan keskustella aiheesta jos toisesta. Kiinnostuksesi ja lämpösi säteilee ympärilläsi. Tässähän on varsin mukavaa. Ei olekaan aikoihin tuntunut, että joku kuuntelisi tuolla intensiteetillä. Antaisi keskittyneen huomionsa ja katseensa kiertää. Hymynkareen hymystä. Kuin kasvi,  joka kurottaa kohti aurinkoa koetan kuunnella, avata silmäni suuremmaksi nähdäkseni jotain enemmän ja jään. Otetaan juoma, toinenkin. Puhe polveilee, katse lepää. Kummallisen autuas olo. Tätä tarvitsen, olen tarvinnut jo kauan. Puhut, katseesi vihjaa. Ymmärrän.

epifyytti

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s