Yksi totuus on yksinkertainen tapa elää. Asiat ovat joko mustia tai valkeita. Ei tarvitse miettiä montako harmaan sävyä löytyy. Ei tarvitse oikeasti miettiä omaa asennetta ja kannanottoa. Voi huoletta heittäytyä valitsemansa ismin varaan, väistellä sen turvin karikot, tuomita huonot ja maistella rauhassa hyväksytyt herkkupalat. Epäilijöille voi sanoa, nämä ovat minun arvoni ja ankkurini, näillä mennään.
Parisuhteen ehdottomuudet kaivetaan poteroihin rahasta, työn palvonnasta, kotitöistä, sinun jutuista ja minun jutuista. Ismit alleviivataan kirjoittamattomilla totuuksilla, parisuhteen omalla katekismuksella. Minun työni ajaa kaiken edelle, koska muuten ei pärjätä. Kotityöt jaetaan puoliksi, jos minä kerran vaihdan aina renkaat ja korjaan auton, niin sinä saat hoitaa siivouksen. Sinä et koskaan ja minä aina, me ei ikinä. Elämä ajautuu mustavalkoisille raiteille. Raiteille ilman vaihteita ja suunnan vaihtoa. Mennään näin, kun on aina menty, koska näin kuuluu mennä. Kumpikaan ei elä elämäänsä, eikä ole onnellinen. Asiat ovat järjestyksessä, ei tarvitse keskustella, tässä vain mennä puksutellaan asemalta toiselle, samaa ympyrärataa päivästä toiseen, vuodesta seuraavaan
Helkkarin helppoa elämää, jos tykkää rutiineista ilman rutinoita, Ei tarvitse miettiä, mitä elämältään oikeasti haluaa. Ei tarvitse pohtia, mitä haluan tehdä. Sen kuin vain on ja suorittaa annettua agendaa.
Mitä mahtaa tapahtua, kun elämän juna yllättäen suistuukin raiteiltaan? Yhteiskunta on järjestänyt tätä varten kokonaisen leegion radankorjaajia. Sopivasti pilleriä poskeen ja nostetaan juna takaisin raiteilleen. Sopivassa pöllyssä ei tunnu missään kun vähän tunkataan, paukutetaan pellit suoriksi ja taas mennään, samaa rinkiä. Tarvittaessa avuksi löytyy runsaasti suunnan näyttäjiä – kierrä tuohon suuntaan. Näin meillä on tavattu tehdä.
Entä, jos oletusasetuksilla raiteilta suistuminen olikin väistämätöntä. Onko viisasta kampeutua takaisin samoille raiteille ajamaan uudelleen sitä samaa kehää, samoilla asetuksilla, jos ei radalla pysy kuin avustettuna. Pitäisikö pölyn laskeuduttua, nauttia hetki raikkaasta ilmasta ja ottaa uusi suunta. Jatkaa matkaa vaikka kävellen.
nikinita 