nikinita

Kuinka usein käykin niin, että häntä heiluttaa koiraa. Haemme hyväksyntää kuin koiranpentu, kieli ulkona roikkuen, korvat lerpattaen ja mitä kummallisempia temppuja opetellen.

Sitä on selattu alusvaatekatalogi poikineen. Sanoisin, että mukava valikoima löytyy varusteita kotikäyttöönkin. Joskin hieman tuskansekaisia irvistyksiä ovat aikaansaaneet mitoituksiltaan monenkokoiset viritykset, jotka kuvastoissa ovat saaneet jokanaisen näyttämään makuuhuoneen jumalattarilta. Peilin edessä vedetään elämänkoettelemaa vatsanahkaa sisään, työnnetään lantiota sopivaan kulmaan, rintavarustusta pushiin ja huulia törölle. Koetetaan olla sensuelleja ellejä, kun samaan aikaan lettipää tyttönen kellisi huolettomana niityllä mieluummin, kuitenkin.

Julmettu on pienen ihmisen tarve olla oikea ja paras juuri omallensa. Saada jakamaton huomio ja ehkä sitten vähän vielä aidan takaakin…

Unohtuu tässä hussakassa, että sinut itsensä kanssa oleva sopivasti itsevarma ihmisenpuoli, on se kaunein, komein ja niin riittävä.

Miestä on yhtä helppo viedä hännästä  kuin sieraimesta vetämällä. Ottaa sitten kummasta nenästä kiinni tahansa, niin aivot narikkaan ja kieli ulkona kuolaten eteenpäin namia hakemaan. Kun toisella on kunnon ote, jarruttaminenkin saattaa tehdä kipeää aroissa pakoissa.

Hiukan maalia ja sopivasti paljastavaa päälle virittää väsyneemmänkin vieterivetoisen. Tässäkin asiassa toinen osapuoli tietää hyvin kuinka viedään ja kuinka se saadaan. Toinen ei edes tajua mikä iski – ja onko sillä toisaalta niin väliäkään-  jos kumpikin saa mitä haluaa. Jos tilanne sitten ajaakin kiville,  tai putkiaivoinen ei ymmärrä isoinkaan kirjaimin lihavoituna annettua viestiä, on harmitus ja hammastenkiristys annetun panoksen mukainen. Kun ei kerran paras kelpaa, niin ole sitten ilman tai mieti vaikka vuosi kuinka tämän oikaiset.

Aina ei jaksa ja aina ei tyhmempikään ymmärrä. Kenties kyse ei ollutkaan tarpeesta ratsastaa ja valvoa läpi yön , vaan kumppanilla oli sama toive kuin itsellä. Ollaan lähekkäin ja pidetään toisistamme huolta. Elämä ulkona on välillä aika rankkaa. On elämän arvoinen asia,  että lähellä on toinen,  jonka kanssa voi olla juuri oikea ja paras.

Nainen, joka pukeutuu korsettiin, on itsevarma ja sinut itsensä kanssa, se on fakta. Nainen, joka on sinut itsensä kanssa , on aina viehättävä, on päällä sitten vain vanha teepaita tai hevosen hajuiset toppatallihaalarit. Elämä kaipaa mausteita – haalareilla tai ilman.